Kuva: Lassi Karvonen

Pesäpalloilija Matti Korhonen ja entinen pikaluistelija Elina Risku saivat marraskuussa ensimmäisen lapsensa.

Vajaat seitsemän vuotta yhdessä olleet Matti Korhonen ja Elina Risku ovat onnellisia vanhempia. Reilun kolmen kuukauden ikäinen Vivia-tytär torkkuu tyytyväisenä äitinsä sylissä.

-       Vivia on tuonut päiviin väriä ja aina töistä tullessa odottaa Vivian näkemistä, Matti kertoo.

Elinan mukaan Vivia on tyytyväinen ja leppoisa.

-       On ollut helppo ottaa hänet paikkoihin mukaan. Elämä pyörii aika lailla Vivian ympärillä.

Raskausaika sujui vanhempien mukaan hyvin. Matti nauraakin Elinan jumpanneen vielä synnytystä edeltäneenä päivänä.

-       Itsellä meni hyvin, kun tiesi Elinalla menevän hyvin, Matti sanoo.

Luistelu kulkee perheessä

Seinäjoelta kotoisin oleva Elina on entinen pikaluistelija, joka oli mukana Pyengonchangin olympialaisissa vuonna 2018. Ammattilaisura päättyi olympialaisten jälkeen. Tällä hetkellä hän on opiskelija ja hyvinvointialan yrittäjä.

Luistellut hän on koko ikänsä, ja oli jo 2-vuotiaana mukana joka viikko järjestettävissä Torstai-kisoissa.

Laji kulkee perheessä, sillä myös Elinan kaksi isoveljeä ja heidän äitinsä ovat entisiä luistelijoita.

Itsestäänselvyys Elinan lajivalinta ei kuitenkaan ollut.

-       Äiti yritti tutustuttaa minua muihinkin lajeihin. Pikaluistelu vei kuitenkin lopulta voiton, Elina nauraa.

Elinaa valmensi hänen kummitätinsä, Pirjo Lehtinen, aina juniorivuosista ensimmäiseen aikuisten vuoteen saakka. Valmennussuhde toimi hyvin, ja henkilökohtainen suhde sijoittui vapaa-ajalle.

Esikuvana toimi oma äiti, Anneli Risku (os. Repola), joka oli mukana vuoden 1980 talviolympialaisissa. Anneli oli ennen tytärtään edellinen suomalainen olympialaisiin osallistunut pikaluistelija.

Urheilu-uralla motivaattorina toimivat hänen itselleen asettamat tavoitteet, joista olympialaisiin pääseminen oli suurin.

-       Siinä välillä oli muitakin etappeja. Yksi niistä oli vuonna 2011 Seinäjoella järjestetyt junioreitten maailmanmestaruuskisat.

Urheilu opetti periksiantamattomuutta ja sitä, ettei elämää ota liian vakavasti.

-       Urheilun kautta syntyi vahva identiteetti, sillä se oli pitkään osa itseäni. Urheiluvuosina tekeminen vaati kärsivällisyyttä ja treeneihin oli lähdettävä, vaikkei aina huvittanut.

Vaikka kilpaura on jäänyt, Elina yhä luistelee. Rakkaus luisteluun pysyy, vaikka tavoitteellinen harjoittelu ja kilpailu on loppunut. Seinäjoella ollessaan hän käy luistelemassa muiden lopettaneiden kanssa.

Joulukuussa hän veti luistimet jalkaansa ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen.

-       Tuntui, kuin ei olisi pois jäältä ollutkaan.

Kapteenistossa tarvitaan yhteistyötaitoja

Tällä kaudella Kekin kapteenistossa jatkava Matti Korhonen aloitti pesäpallouransa noin 3-vuoden ikäisenä Kari Kallion luotsaamassa pesiskoulussa.

Kaikki juniorivuotensa Matti pelasi kasvattajaseurassaan Oulun Lipossa. Yksi vuosi vierähti Iissä, sillä Lipossa ei ollut tarjolla b-juniorijoukkuetta. Aikuisiällä tie on vienyt Kankaanpään Mailan, Nurmon Jymyn ja lopulta Pattijoen Urheilijoiden kautta takaisin Ouluun. Kempeleen Kirissä hän pelaa kolmatta kauttaan.

Esikuvakseen hän nimeää isänsä, pesäpallolegenda Jarmo Korhosen.

-       Meillä on ollut samoja roolejakin. Isäkin toimi junnuvuosinaan lukkarina, ja samalla kaavalla on mennyt omakin ura.

Isältä on tullut vinkkejä, jotka ovat useimmiten olleet itseluottamukseen päteviä ratkaisuja.

-       Erityisesti kesällä tulee vinkkejä. Välillä ihan hyviäkin, Matti kertoo pilke silmäkulmassa.

-       Hän on antanut meidän veljesten tehdä omat päätöksemme.

Prosessinhoitajana työskentelevä Matti on läheinen Sotkamon Jymyssä pelaavan Antti-veljensä kanssa. Yhteisen lajivalinnan lisäksi molemmat ovat samassa työpaikassa. Joka aamu ennen töihin menoa he käyvät yhdessä matkan varrella asuvien vanhempiensa luona aamupalalla.

Urheilu on opettanut kärsivällisyyttä.

-       Olen aika rauhallinen, enkä hirveänä hätiköi.

Myös ryhmätyötaidot ovat kehittyneet urheilun avulla. Siitä on ollut hyötyä, kun jokaisessa joukkueessa on ollut vähintään 11 pelikaveria.

Treenaaminen motivoi Mattia, sillä hän kokee, ettei urheilija voi koskaan olla liian hyvä. Joka päivä voi olla parempi.

-       Ei kai täydellistä urheilijaa olekaan, hän sanoo naurahtaen.

Perheeksi

Elämä on vanhempien mielestä muuttunut yllättävän vähän, ja vanhemmuus on tuntunut alusta asti luontevalta.

-       Parasta kaikessa on ollut seurata uusien asioiden oppimista. Tällä hetkellä omat kädet ovat ”kova juttu”, Matti sanoo.

Molempien vanhemmat ovat olleet vauva-arjessa läsnä ja tuoreiden vanhempien apuna. Elinan vanhemmilla on kakkoskoti Oulussa, vaikka muuten asuvat Seinäjoella.

Elinan mukaan arki opettanut pienen lapsen tarpeiden hoitamista.

-       Sitä on yllättävän tehokas tekemään asioita myös yhdellä kädellä.

Nukuttaminen on välillä vaatinut vanhemmilta kärsivällisyyttä, koska pieni vauva on ollut virkeimmillään puolen yön aikaan. Molemmat peräänkuuluttavat ajanhallinnan merkitystä uudessa arjessa.

Kesällä tai syksyllä Vivialle on tarkoitus ostaa pyörään kiinnitettävä kärry, jotta koko perhe voi liikkua yhdessä pyöräillen.

Faktat:

•       Matti Korhonen, 29-vuotias, Oulu.
•       Sijoittui kaudella 2015 ykköspesiksen lyöjätilaston ykköseksi, ja oli kausilla 2018-2019 Kekin paras kotiuttaja.
•       Vapaa-ajalla viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa. Käy toisinaan golfaamassa Virpiniemessä veljensä Antin sekä Lipon aikaisten pelikavereittensa, jo lopettaneiden, Hannu Huuskosen ja Ville-Pekka Jokisen kanssa.

• Elina Risku, 27-vuotias, Seinäjoki

•       Saavutti urallaan muun muassa useita Suomen mestaruuksia ja ennätyksiä. Kansainvälisellä tasolla osallistui olympialaisiin (vuonna 2018, sijoitus 28), sprinttereitten MM-kilpailuihin (paras sijoitus 15.sija vuonna 2018) ja EM-kilpailuihin (paras sijoitus 11.sija vuonna 2018). Valittiin Suomen vuoden naisluistelijaksi vuosina 2011-2016.

•        Harrastaa vapaa-ajalla urheilua monipuolisesti. Odottaa lumien sulamista, jotta pääsee rullaluistelemaan.

Lauantaina nähtiin tähän mennessä selkeästi Kekin parasta peliä. Kuva: Lassi Karvonen

Ottelussa kotijoukkueen virkaa toimittanut Keki aloitti pelinsä sisältä. Keula sai nopeasti järjestettyä palottoman ajolähdön, mutta lupaava tilanne kuihtui neljään haavaan. Tämän jälkeen Valtteri Kleemola onnistui puhkaisemaan Jymyn takakentän ja hallisääntöjen puitteissa Jani Lassila sai hölkötellä kakkoselta suoraan kotipesään tuoden ottelun avausjuoksun. Kotijoukkue onnistui vielä kolmostilanteen järjestämisessä, mutta lisäjuoksuja ei päässyt syntymään. Myös Jymy sai omalla sisävuorollaan nopeasti järjestettyä ajolähtötilanteen, ja Konsta Kurikka tasoitti pelin kotiuttamalla Joni Rytkösen.

Toiseen vuoropariin siirryttiin 1-1 tasatilanteessa. Yhden palon tilanteessa kotijoukkue siirtyi Kleemolan ja Juhani Ojalan lyöntivuoroilla kahden juoksun johtoasemaan, Tommi Koiviston ja olkapääoperaatiosta toipuneen Heikki Savikosken ollessa juoksujen tuojina. Myös vierasjoukkue onnistui ajolähtötilanteen tekemisessä, muttei Kekin terävänä olleen ulkokentän ansiosta onnistunut juoksunteossa.

Kekin kolmas sisävuoro alkoi hyvin keulan Koiviston johdolla päästessä kentälle. Epäonnistuneet pesienvaihtoyritykset tyrehdyttivät kotijoukkueen sisäpelin, eikä yhtään kolmostilannetta onnistuttu tekemään. Vierasjoukkueen sisävuoro alkoi huonosti Kekin ulkokentän tehdessä Pekka Hepokankaan johdolla kaksi nopeaa paloa. Ville Väliahon onnistui kaventaa tilanne 3-2 kotiuttamalla Kalle Kuosmasen.

Neljänteen vuoropariin saavuttiin Kekin 3-2 johtoasemassa. Viimeinen sisävuoro lähti Kekin osalta hyvin käyntiin sen saadessa etupesät täyteen. Vaihto- ja kotiutusyritykset eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, eikä lisäjuoksuja tullut. Nopeasti syntyneestä palosta huolimatta Jymy sai viimeisellä sisävuorollaan järjestettyä ajolähtötilanteen. Ensimmäinen kotiutusyritys päättyi paloon, mutta heti perään Antti Kiiskinen kotiutti Kurikan ja tasoitti tilanteen 3-3. Lisäjuoksuja ei syntynyt ja ensimmäinen jakso päättyi tasatilanteeseen.

Kekin parhaana palkittu Tommi Koivisto onnistui sekä sisällä että ulkona. Kuva: Lassi Karvonen

Toinen jakso aloitettiin Jymyn sisävuorolla. Jymyn kärki pääsi kentälle ja takapesät täyttyivät nopeasti. Ensimmäiset kotiutusyritykset eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. Roope Korhonen avasi joukkueensa juoksutilin kotiuttamalla Niko Korhosen. Myös Kekin keula sai täytettyä etupesät. Avaava juoksu syntyi Markus Keski-Petäjän onnistuessa takakentän puhkaisussa, Koiviston ollessa juoksun tuojana.

Toisessa vuoroparissa Jymyn tähdeksi nousi Roope Korhonen, jonka lyöntivuorolla syntyi peräti kolme juoksua. Keki ei kyennyt vastaamaan tähän omalla sisävuorollaan.  

Kolmannessa vuoroparissa Jymyn onnistui tehdä hyvin tilannetta, mutta kotiutukset sakkasivat. Kotijoukkueella oli sama vaiva, vaikka se saikin nopeasti ajolähdön päälle.

Jymyn vahva sisävire sai jatkoa viimeisessä vuoroparissa ja Kurikan lyöntivuorolla joukkue lisäsi johtoasemaansa kahden juoksun verran. Keki saapui viimeiselle sisävuorolleen viiden juoksun takaa-ajoasemassa. Hepokankaan lyöntivuorolla tilanne kaventui 2-6, mutta sitä seuranneet nopeat palot päättivät pelin nopeasti. Toinen jakso päättyi Jymyn hyväksi luvuin 2-6.

Ottelun parhaina palkittiin Jymyn Konsta Kurikka ja Kekin Tommi Koivisto.

Tappion myötä Kekin taival Halli-SM-peleissä päättyi alkulohkoon. Viimeisin peli kuitenkin osoitti joukkueen olevan menossa kohti oikeaa suuntaa. Joukkueen pelit jatkuvat myöhemmin keväällä.